Nuorempana tyttönä kaikki kehui mun hampaita aina, siis hammaslääkärit. Mulla oli suora ja täydellinen rivi leegoja. Sit kun tuli eka reikä niin olin ihan järkyttynyt, että miten mulla voi olla reikä!! (nyt vanhempana niitä reikiä on ollu enemmän kuin kaksi, ja se ei oo tosiaan oo kivaa) Nuorena hammaslääkärille meno oli ihan jees juttu, sain sitä hyvää banaanin makuista mälliä hampaisiin. namnam.
Ennen tätä kertaa olin hammaslääkärissä kun olin 17 vuotias, elikkä nelisen vuotta sitten..... Viimevuonna erään baari-illan jälkeen huomasin että multa on lohjennut hammas, tidii ja eikun lekurille soittoa! Kun se päivä koitti, olin aivan saatanan peloissani siitä että joudun piinapenkkiin pitkästä aikaa. Oon kuullut hammaslääkäri kammosta, mut en oo ennen hiffannu et mulla muka olisi semmoinen :D Siinä sitten odottelin tilkan käytävällä että mun nimi huudetaan. Sitten se kuulu "AALTONEEEN" ei saatana.... kädet hikoili ja tärisi. Mitä ihmettä mulle tapahtuu??? No toimenpide oli äkkiä ohi, ja kivi putosi sydämeltäni. Kunnes se ämmä sano että pistää mut tarkastusjonoon, menee "puolisen vuotta kun saat ajan". Voi vittu.
No tossa helmikuussa olikin eka aika, sama sheikki käsissä ja pelko iski taas :D Nyt tää kaikki on ohi, ja sain luvan mennä uudestaan vasta 1½ vuoden päästä. HUH!
Mutta eipä oo pelko kadonnut mihinkään, vaikka kävinkin kaksi kertaa tiiviisti piinapenkillä. Meinaa viime torstaina olin vikaa kertaa paikkaamassa leegoja, siinä sitten pyysin puudutusta (ilman sitä en vaa kestä.. se äänikin on niin kauhee!!!) ja lääkäri teki duuninsa. Kokonaisuudessaan taas meni pieni aika, ihan ku sillä ois ollu kiire, kyseli kokoajan toveriltaan että paljon kello on. About parikyt minsaa siin meni... Sitten nousin tyytyväisenä ja voittajana penkiltä, kävelin kohti peiliä. WOOOOOOUU WHATTAAAFAAAAAAAK?!?!?!? Näytin siltä että oisin syöny joku 49739 kiloa ruokaa ja varastoinu sen mun poskeen, niinkuin hamsteri... Sit katoin lekuria kysyvästi, hämmentyneenä hän ilmoitti "noooh.. totttaaa.. se laskee kyl! ei mitää hätää" EIPÄ! Perjantaina olin lähössä jo haartmaniin päivystykseen kun en saanu suuta edes auki ja poskeen ilmestyi _mustelma_. Eli virallisesti näytin turpaan saaneelta. Jes!
Haartmannista oli soitettu sille mun lääkärille, joka sitten soitti mulle ja kysy "noh, mitäsmitäs" niin no.. mun poski on metrin korkeella ja mä syön mun poskea tässä kokoajan, että mitäs mitäs?? Siihen lääkäri sitten tokaisi (rivien välistä luettuna siis) että hän oli tehnyt hoitovirheen.... Puudutusaine olikin mennyt suoraa verisuoneen..... Kiitos.. siis kiitos todella paljon, arvon lääkäri. Tää piti olla mun vika vapaa viikonloppu ennenku koulu alkaa, minkä mä sitten vietinkin jälleen kerran himassa hamsterin näköisenä.
Nyt on siis sunnuntai, neljä päivää naama turvonneena. On tää laskenu jo paljon onneks ja toi mustelma on kyl melko katu-uskottava. Ehkä mä sit saan frendei huomenna koulussa enemmän, ku oon niin bädääs. Tai sit en.
Että semmoista tänään... Have a great week y'all!
<3 fannyah
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti